Särkyneenpyörän Stefa & My Trusted Friend Kane's Wicky & Mieletön Moottori

Särkyneenpyörän Stefa & My Trusted Friend Kane's Wicky & Mieletön Moottori

torstai 30. elokuuta 2007

Jälkikeppejä ja noutokapuloita

Eli alkuviikko ollaankin reenailtu noutoja. Aloitin ihan nostoista(joissa ollaan vieläkin) koiran omalla lelulla, nyt ollaan edetty sen verran, että harjoitukset tehdään kapulalla ja koira irrottaa otteensa vasta käskyn saatuaan. Eläin tosiaan tykkää tästä, kumma otus :)
Sovelsin tätä sitten jäljellekin. Tiistaina otettiin pari pientä jälkeä(5) jotka päättyivät keppiin. Ensin oltiin harjoiteltu sisällä kepin nostoa noutokapulan tapaan, ja sitten siirryttiin pellolle, maastoon jossa kepit on helppo huomata. Kun tultiin kepille pysähdyin odottamaan, että koira nostaisi sen, hetken se katselikin että "mikä on kun ei liikuta?" ja sitten rohkaisun sanasta huomasi kepin ja nosti sen. Yhdellä jäljellä koira suorastaan osasi, eli heti kepille tultuaan nappasi sen suuhunsa ja tarjosi minulle erikseen auttamatta. Tästä pitäisi jatkaa tänään tai huomenna, säästä riippuen. Tänään on ollut niin inhottava ilma, etten halunnut pellolle lähteä, kunpa tuuli laantuisi huomiseksi..
Niin, ja koirakerho alkaa tosiaan tiistaina, jännityksellä odotellaan. Sen verran olen saanut selville, että kouluttaja on aktiivinen spinoneihminen..

perjantai 24. elokuuta 2007

Reeniä jees!

Tänään lopultakin jotain edes vähän reenin suuntaista. Niin pitkään menty vaan sisätiloissa nameilla, lopulta vaivauduin ulos kokeilemaan uutta reeniliiviä(SBCAKn harmaa liivi). Sitäkään en ole vielä käyttänyt, kun en ole ulkona mennyt. Mutta ihan tarpeelliseksi tosiaan osoittautui, tosin täytyy keksiä parempi namipaikka(olen käyttänyt kovamuovista kippoa taskussa, mahtuu juuri housujeni etutaskuun, mahtuu tuonkin taskuun mutta näyttää uskomattoman typerältä eikä reeniliivi anna minkäänmoista liikkumatilaa kun tasku on täynnä), eli jonkin sortin kahvipussin pohja taas käyttöön.
Mutta siis itse reenistä, eikä vaan liivistä. Otettiin kaksi pientä reeniä, ulkona kumpikin. Ensimmäisessä koira liinassa ja toisessa vapaana. Ensimmäisessä otin lyhyttä sivulletuloa ja askeleen parin seuraamista. Koira kuitenkin eksyi paikalta niin raa'asti, että helpotin pelkäksi sivulletuloksi ja kontaktiksi. Tuon on sivulletulo pitkästä harjoittelusta riippumatta edelleen vähän niin ja näin, ei oikein ole sisäistänyt että jos seisoo suorassa kulmassa sivullani ei tule palkkaa, toisin kuin jos on minun suuntaisesti. Uskaltaudun kädellä korjaamaan vinoja asentoja, ja kyllä se siitä vähän alkoikin parantua. Sitten otettiin paljon ihan vaan luoksetuloa (ei tottis, pelkkää arki) ja riehuttiin muuten.
Toisessa reenissä jatkoin aiempaa, eli koiraa sivulle ja kontaktista palkka(lelulla) ja vähän luoksetulemista. Jostain syystä otin myös vähän paikallaanoloa istuen. Ensimmäinen oli vähän hakusessa, eli koira ryntäsi luokseni heti kun käännyin, mutta kun palautin sen paikalleen alkoi sujua. Koira oli näissä reeneissä vapaana(mikä lie mielenhäiriö minulla), mistä seurasi, että heti kun vapautin koiran ja laitoin lelut piiloon tämä lähti auton perään, RAAAH! Mutta auto oli vasta tulossa ja koira vaani sitä ojassa, juoksin sitten sinne päin ja karjuin täyttä kurkkua EItä, minkä jälkeen minuun iski toisenlainen mielenhäiriö. Pysähdyin ja huusin nätisti "tänne" ja koira tulee tuhatta ja sataa kieli poskella. Mitä kummaa? Joka tapauksessa upeaa. Siinä sitten koiralle lelupalkka ja sisälle ennen kuin auto lopulta huristi ohi.
Noista reeneistä täytyy sanoa sen verran, että olivat TODELLA sekavia. Olisi pitänyt suunnitella tällä kertaa kunnolla. Selvisi siis mitä teen tästä lähtien filosofian tunneilla, reenisuunnitelmaa... Koirasta taas voin sanoa, että se oli innoissaan kunnon reenistä. Sivulletuloa täytyy edelleen jatkaa nameilla ja vähemmän patukan kanssa, että saadaan se oikea asento. Ja luoksetulosta alan olla ylpeä tuon autonvaanimisen keskeytyksen tähden, pitäkin alkaa tästä kehitellä, jos saataisiin tapa kokonaan pois..
Ja vielä yksi asia, lopultakin reeniporukka! Pitäjään ollaan nyt tuumimassa jotain koirakerhon tynkää(reeniä nyt ainakin) ja minä ja Nemi ilmoittauduttiin ensimmäiseksi. Olen nyt koittanut kavereita ja tuttuja innostaa, että saataisiin porukka kasaan ja reeniä useammaksikin kuin kerraksi. Toivotaan nyt parasta..

sunnuntai 19. elokuuta 2007

Lukiokin alkoi

Ja täytyy sanoa, että työn määrä on järjetön!! Koiralle ei tahtoisi millään löytyä aikaa, kaverit lopettelevat jo harrastuksiaan, mutta koiran kanssa harrastamisesta en luovu : ) vaikka sitten koulu kärsisi.
Tämän jakson jälkeen onneksi helpottaa, niin sitten riittää aikaakin enemmän. Nyt olen opettanut Nemille vain pöhköjä temppuja, kun ei into riitä muuhun : ) temppuilu saa kuitenkin aina hyvälle tuulelle, koira kun oppii pikkuiset liikkeet kuin vettä vain, esimerkiksi heiluttamaan opetin sen viikko sitten Simpsonien mainoskatkolla : )
Kyseessä siis on (taas) kouluttajan motivaatiopula. Seuraamista jankkaan edelleen sivulletulossa, koska haluan saada sen todella varmaksi. Aina "oikeita" liikkeitä harjoittelemaan siirtyessä kuitenkin mieliala muuttuu niin koiralta kuin omistajaltakin, sivulletulo kun tuntuu niin vaikealta tehdä innostavasti. Ja kun minun mielialani laskee harjoituksesta toiseen mentäessä, niin laskee koirankin ja sitä lakkaa kiinnostamasta.. Pitäisi keksiä opettamiseen jokin leikkimäinen tapa, että saataisiin kummallekin motivaatiota : ) siitä miettimään sitten vaan.
Jäljestäminen on nyt vähän jäänyt, en ole metsään asti viitsinyt vaivautua : ) pitänee mennä viimeistään ensi viikonloppuna, koulupäivän jälkeen kun en jaksa metsään raahautua ryteikköihin rämpimään.. No, Nemi onneksi saa virikkeitä paalien ajosta, se kun pääsee veljen ja isän mukaan hakemaan paaleja pellolta kun teen läksyjä. Tuo pikku otus nauttii kuorma-autossa istuskelusta ja maisemien katselusta : )
Mutta, nyt jatkan läksyjen tekoa(joiden takia koneelle raahauduinkin) ja sen jälkeen alan vaivata päätäni tällä koulutuksen innostavammaksi saaminen -ongelmalla.

sunnuntai 5. elokuuta 2007

Elonäyttely, Turku

Eli sieltä nyt tulossa. Ihan okei meni, vaikka kasvattaja uhkasi, että pohjoismaalaiset harvemmin austraalian geeleistä tykkää. Uroksista tykkäsi Nemin kaltaisista, mutta Nemi olikin sitten liian urosmainen narttu, oletan? Junnuissa siis mentiin, EH ja kolmas sija.
Maija Ånestad, Norja
"Erittäin hyvä tyyppi. Vahva, mutta vielä narttumainen pää ja ilme. Hyvin kulmautunut edestä. Liian vaakasuora lantio. Voisi olla aavistuksen paremmin kulmautunut takaa. Hyvä luusto. Liikkuu rodunomaisesti."
Ei tuon enempää tekstiä. Mutta ihan tyytyväinen olen, tosin tuo "vahva, mutta vielä narttumainen pää ja ilme" häiritsi. Nemihän on narttu? Mitä pahaa siis on narttumaisessa ilmeessä?
Ja rahaa taas kului, otin uuden näyttelyhihnan(kolmannen), jos tämä nyt olisi parempilaatuinen kuin kaksi edellistä. Ihastuin myös bordercollie -aiheiseen ovimattoon, uskomattoman kaunis mutten olisi raaskinnut sitä oven eteen laittaa. Myös ensi vuoden bortsukalenterit kiinnostivat, ja keskustelinkin pitkät pätkät myyjän kanssa(englanniksi, iik), mutta totesin, että äiti ostanee minulle kalenterin joululahjaksi, varmaan bortsuaiheisen kuten viimekin vuonna. Ja bortsuhihakuvat ihastuttivat, totesin vaan että nekin ovat minun kohdallani ihan turhia :)
Ja koulutukseen, ei olla nyt oikein edetty, kun maksakakut loppuivat enkä ole viitsinyt leipoa uusia.. Pitänee ryhdistäytyä. Töissä olen nyt käynyt tämän viikon, ja jatkuvat ensi viikon keskiviikkoon, että senkään takia ei olisi millään viitsinyt, kun töiden jälkeen teki mieli vaan nukkua. Pitää kuitenkin järjestää hommat nyt johonkin järjestykseen, kun torstaina alkaa lukio ja netistä katsoin ekan jakson lukujärjestyksen -> kaikki päivät kahdeksasta neljään. Siinä saattaa väsyttää, kun pitkän matikan kanssa pakertaa ja koirakin pitää toki muistaa.
Se näillä näkymin, palaillaan astiastolle.